Hämeenlinnan kirkko
Kirkko on avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten päivittäin kello 11–13. Touko- ja syyskuussa ovet ovat avoinna kello 15 saakka. Kesä–elokuussa kirkko on avoinna kello 10–18.
Kirkossa on enintään noin 750 istumapaikkaa, kun kaikki parvet ovat käytössä. Kappelissa 25 paikkaa. Talvella paikkoja on käytännössä vähemmän, koska ulkovaatteet vievät penkeissä tilaa. Pyörätuoliluiska on käytössä kirkossa pidettävien tilaisuuksien aikana Hallituskadun puoleisella sisäänkäynnillä. Kirkkosalissa on kuulosauvat ja induktiosilmukka.
Historiaa
Hämeenlinnan kirkko on yksi maamme merkittävimmistä kustavilaisen klassismin edustajista. Vuonna 1798 valmistuneen kirkon piirustukset on tehnyt taidemaalari Louis Jean Desprez, joka oli Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa III:n palveluksessa. Kirkon esikuva lienee ollut Rooman Pantheon-temppeli.
Alun perin kirkko oli ympyränmuotoinen ja sisustukseltaan amfiteatterimainen. Alttari oli keskellä kirkkoa, penkit sen ympärillä kohosivat loivasti seiniä kohti kahdeksassa lohkossa. Kirkon ulkonäkö muuttui ratkaisevasti vuonna 1892, jolloin kirkko laajennettiin ristikirkoksi Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan. Sisustus purettiin ja kirkkoon rakennettiin lehterit.
Kirkon sisustusta uudistettiin seuraavan kerran vuonna 1912 Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaisesti. Kirkkoon tehtiin seinä- ja lasimaalaukset, jotka poistettiin vuoden 1964 peruskorjauksessa. Tuolloin kirkon sisustus palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaisesti.
Alexandra Såltinin maalaama ja vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdaleenalle pääsiäisaamuna.
Tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven suunnittelemat ja Fredrika Wetterhoff -säätiön kutomon valmistamat liturgiset kirkkotekstiilit otettiin käyttöön vuonna 1987. Lehterikaiteen taidetekstiili valmistui adventiksi 1998, jolloin vietettiin kirkon 200-vuotisjuhlia.
Urut
Hämeenlinnan kirkon Ladegast-tyyliset urut ovat vuodelta 2003. Saksalaisen urkurakentamo Georges Heintzin rakentamat urut edustavat tyyliltään myöhäisbarokin ja varhaisromantiikan taitekohdan tyyliä. Uruissa on 36 äänikertaa, jotka on jaettu kolmelle sormiolle ja yhdelle jalkiolle.
Soittimen julkisivun esikuvana on ollut Poldetzin kirkon urut, jonka fasadissa ollut teksti ”Ehre sei Gott in der Höre!” on korvattu Hämeenlinnaan erinomaisesti sopivalla ”Soi kunniaksi Luojan”-tekstillä.
Urkujen dispositio
1. sormio, pääpillistö
Principal 16´
Principal 8´
Flöte 8´
Rohrflöte 8´
Viola di gamba 8´
Octave 4´
Gedackt 4´
Quinte 2 2/3´
Octave 2´
Mixtur 4f.
Cornett 3f.
Trompete 8´
2. sormio, yläpillistö
Bordun 16´
Geigenprincipa 8´
Doppelflöte 8´
Salicional 8´
Principal 4´
Flauto amabile 4´
Nasat 2 2/3´
Violine 2´
Progressio harm. 2-3f.
Oboe 8´
Tremolo
3. sormio, kaikupillistö
Principal 8´
Lieblich Gedackt 8´
Flauto traverso 8´
Viola dámour 8´
Zartflöte 4´
Clarinette 8´
Tremolo
Jalkio
Principalbass 16´
Subbass 16´
Quintte 10 2/3
Óctavbass 8´
Bassflöte 8´
Octave 4´
Posaune 16´
Trompete 8´