Historiaa

Tuuloksen seudulle kristinuskon sanoma saapui pikku hiljaa lähinnä läntisessä muodossa sydän-keskiajalla (1000-luvulta eteenpäin).

1400-luvulla seurakuntaelämä oli jo aika lailla järjestäytynyttä osana Hauhon seurakuntaa. Knut Posse asui Tuuloksessa Sairialan kartanossa 1477–1485. Hän aloitti kirkon rakennuttamisen kartanonsa maille. Muistona hänestä on kirkon sakastin päädyssä Possen vaakuna. Samoihin aikoihin Tuuloksen papit mainitaan Vatikaanin rikosraporteissa. Apupappi oli surmannut esimiehensä tappelussa. Hänet vapautettiin syytteistä, koska kyseessä oli itsepuolustus.

Kirkossa on muutamaia keskiaikaisia esineitä vielä tänäkin päivänä. Pyhän Birgittaa esittävä puuveistos sekä krusifiksi. Kansallismuseoon on siirretty Neitsyt Marian, pyhän Sebastianin ja pyhän Andrean puuveistokset (alttarikaapit.)

Tuuloksen kirkko sai lahjoituksena Hjalmar Munsterhjelmilta hänen 1860 maalaamansa alttariraulun ”Kristus Getsemanessa.” Hän oli sen maalatesaan 23-vuotias.

Ensimmäiset urut lahjoitti vuonna 1861 G.R. Munsterhjelm.

Vuonna 1882 Hauhon emäseurakunnasta erotettiin Tuuloksen seurakunta. Ensimmäiseksi vakituiseksi kirkkoherraksi valittiin Mathias Takala. Häntä seurasi Viktor Järvinen. Hänen jälkeensä oli vuorossa Pekka Lappalainen. Sitten seurasi Jaakko Kauppila. Lyhyen aikaa seurakuntaa palveli myös Kari Tuovinen. Hänen jälkeensä oli Risto Blom pitkään virkaatekevänä kirkkoherrana, ja Jukka Alarotu kevään 2009.  Nykyinen kirkkoherra, Petri Laine, aloiti tehtävässään kesällä 2009.

Vuoden 2009 alusta liityimme kuntaliitoksen myötä Hämeenlinnan seurakuntayhtymään.

Tilaa uutiskirje

Kotikirkko-lehden uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan toiminnasta. Uutiskirje toimitetaan ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen 4-8 kertaa vuodessa. Voit perua tilauksen koska tahansa kirjeen lopussa olevasta linkistä.