Hauhon kirkko

Hauhon kirkko

Julkaistu 20.10.2013

Hauhon kirkko kuuluu tiekirkkojen ketjuun. Kesällä kirkossa on opastus päivittäin kello 11–17, talvella sopimuksen mukaan.

Kirkossa on istumapaikkoja noin 600. Kirkon kuorissa on Yamahan sähköflyygeli (2001).

Historia

Keskiaikainen, paanukattoinen harmaakivikirkko on tehty todennäköisesti 1500-luvun alussa, joskin vanha perimätieto pitää sitä vanhempana. Joka tapauksessa kirkko on alun perin rakennettu roomalaiskatolisen seurakunnan tarpeisiin vieläkin vanhemman puukirkon tultua matkansa päähän.

Kirkon länsipäädyssä on vuonna 1864 kivestä ja tiilestä rakennettu kellotapuli. Siihen asti samalla paikalla oli puinen torni kannattelemassa kolmea kelloa. Vanhin kelloista on keskiajalta.
Kirkko on kolmilaivainen, tiiliholvattu ja valkoiseksi kalkittu pyhäkkö. Maalauksia seinistä ei ole löytynyt. Kirkossa on useita keskiaikaisia puuveistoksia, muun muassa Pietari, Paavali, Pyhä Olavi, Pyhä Anna, nimetön apostoli ja Paratiisin käärme.

Kirkossa on myös Suomen vanhimpiin kuuluva vaivaisukko ”Sokea Bartimeus”. Se on kerännyt varoja diakoniatyölle ainakin 1700-luvun alusta lähtien. Bartimeus on kunnostautunut myös maailmanmatkaajana ja käynyt näyttelyissä Italiassa asti. Triumfiristi kirkossa on 1500-luvulta. Alttaritaulun ”Jeesus Getsemanessa” on maalannut Juho Forsell 1883 ja lasimaalauksen Brunar Allen 1929.

Esineistöön kuuluu myös Skandinavian vanhin ajoitettu kirkkolaiva vuodelta 1609. Sitä säilytetään Merikeskus Vellamossa Suomen Merimuseossa Kotkassa. Asehuoneen holvikaaressa riippuu tarkka kopio alkuperäisestä.

Lisäksi Hauhon Pitäjäseuran esinemuseossa on useita kirkossa olleita esineitä.

Hinnat

  • Kirkon käyttömaksu Hämeenlinnan ev. lut. seurakuntiin kuulumattomilta 100 euroa.
  • Ulkopuolisten järjestämät konsertit 200 euroa.
  • Muu kirkon käyttömaksu (harjoitukset, äänitykset jne.) 40 euroa/vrk
  • Kirkon kynttiläkruunujen sytytys 45 € (0,5 euroa/kynttilä)

Urut

hauho_urut

Hauhon kirkossa on Sotkamon Urkurakentajien 2003 rakentamat romanttisen tyylin urut. Urkujen fasadi ja äänikerroista muutama on peräisin Hauhon ensimmäisistä uruista, jotka J. A. Zachariassen rakensi 1882. Fasadi on ollut Hauhon museossa vuodesta 1959, jolloin ensimmäiset urut purettiin uuden Kangasalan Urkurakentamon soittimen tieltä. Nykyiset 20 äänikertaiset urut rakennettiin muutenkin Zachariassenin esikuvan mukaan.

hauho_soittopoyta

Uruissa on kaksi sormiota, joista II sormio on paisutuskaapissa. Tavallisten koppeleiden lisäksi uruissa on I sormiolla oktaavikoppeli.

Zachariassenin erikoisuutena uusiin urkuihin tehtiin forte-polkimet, joilla saa yhtäaikaisesti l sormion kolme äänikertaa (Octava 2’, Mixtur, Trumpet 8’) sekä yhden jalkion äänikerran (Bassun 16’) päälle/pois.

Hauhon uruissa on kantava, mutta pehmeän kaunis ääni, joka soi keskiaikaisen kivikirkon holveissa äärimmäisen kauniisti.

hauho_urut_fasadi

Urkujen dispositio

I sormio C–f3

Borduna 16´

Principal 8´´

Flute harmg. 8´

Viola di Gamba 8´

Octava 4´

Quinta 3´

Octava 2´

Mixtur 3 chor

Trompet 8´

 

II sormio C–f3

Geig. principal 8´

Gedackt 8´

Spitzflöjt 8´

Salicional 8´

Flute octaviante 4´

Oboe 8´

 

Jalkio C–d1

Violon 16´

Subbass 16´

Principal 8´

Octava 4´

Bassun 16´

 

Koppelit

II–I

I 4´

I/ped

II/ped

Forte –/+

 

 

Tilaa uutiskirje

Kotikirkko-lehden uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan toiminnasta. Uutiskirje toimitetaan ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen 4-8 kertaa vuodessa. Voit perua tilauksen koska tahansa kirjeen lopussa olevasta linkistä.